Sinuttelemmeko vai teitittelemmekö tekoälyä? Kohteliaisuustutkimus 10 000 keskustelusta

Kun OpenAI:n toimitusjohtajalta Sam Altmanilta kysyttiin huhtikuussa 2025 X-palvelussa, kuinka paljon yritykselle maksaa se, että ihmiset kirjoittavat tekoälylle “ole hyvä” ja “kiitos”, hän vastasi: kymmeniä miljoonia dollareita — ja hyvin käytettyä rahaa. Kukaan ei ole kuitenkaan toistaiseksi kunnolla mitannut, kuka oikeastaan on kohtelias tekoälylle. Ja ennen kaikkea: Euroopassa, jossa suurin osa kielistä englannista poiketen erottaa sinuttelun ja teitittelyn, herää kysymys, jota anglofoninen maailma ei voi edes esittää — teititteleekö ihminen tekoälyä?

Tarjoamme AI chatia 22 eurooppalaisella kielellä, ja sen rinnalla myös vaihtoehtoa nimeltä Chat GPT ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä. Juuri tämän ilmaisversion datasta analysoimme anonyymisti 10 000 keskustelua heinäkuulta ja mittasimme, miten eurooppalaiset oikeasti käyttäytyvät tekoälyä kohtaan. Tervehtivätkö he sitä, kiittävätkö, pyytävätkö kohteliaasti, hyvästelevätkö — ja sinuttelevatko vai teitittelevätkö sitä.

Yksityisyydestä heti alkuun: käytimme yksinomaan koostettua, anonymisoitua dataa — ilman IP-osoitteita ja ilman minkään yksittäisen keskustelun sisällön julkaisemista. Maksavien asiakkaiden data ei koskaan päädy tutkimuksiimme. Tarkemmat tiedot löydät artikkelin lopussa olevasta metodologiasta.

Keskeiset havainnot lyhyesti

Kaikkiaan 21 % kaikista keskusteluista sisältää vähintään yhden kohteliaisuusilmauksen (tervehdyksen, kiitoksen tai kohteliaan pyynnön) — suunnilleen joka viides ihminen kirjoittaa tekoälylle ainakin yhden tällaisen.

Kohteliaisuusvertailu: missä “ole hyvä” ja “kiitos” ovat yleisimpiä

Mittasimme jokaiselle kielelle sen osuuden keskusteluista, joissa esiintyy vähintään yksi kohteliaisuusilmaus. Vertailuihin otetaan mukaan vain kielet, joiden otos on riittävän suuri (50 keskustelua tai enemmän).

Tšekki johtaa selvästi — ja kiinnostava on myös vertailu slovakkiin (15,9 %): kahden Euroopan läheisimmän kielen välillä on lähes kaksinkertainen ero. Hännillä ovat kreikkalaiset ja hollantilaiset, jotka suhtautuvat tekoälyyn asiallisimmin.

Kohteliaisuus ei kuitenkaan ole yksi ainoa ominaisuus. Kun se puretaan yksittäisiin ilmauksiin, käy ilmi, että jokainen kansa on kohtelias omalla tavallaan — ja juuri profiilien muodot ovat kaikkein kiinnostavimpia:

Tšekki on ainoa kieli, joka on tasaisen vahva kaikissa kolmessa ilmauksessa. Saksa ja englanti nojaavat lähes yksinomaan kohteliaisiin pyyntöihin, espanja tervehdykseen, ja ranska tervehtii ja kiittää, mutta ei juuri pyydä kohteliaasti. Kaikkien kahdenkymmenen kielen tarkat sijoitukset löydät seuraavista luvuista.

Ketkä tervehtivät tekoälyä

Eniten tervehtivät espanjankieliset käyttäjät — “hola” avaa joka seitsemännen keskustelun. Espanjan profiili on kuitenkin erikoinen: se johtaa tervehdyksissä, mutta kiitoksissa (3,9 %) ja kohteliaissa pyynnöissä (3,8 %) se on heikoimpien joukossa. Tervehtiä kyllä, mutta sen jälkeen suoraan asiaan.

Ketkä kiittävät tekoälyä

Tšekit kiittävät eniten Euroopassa — lähes joka seitsemäs tšekkiläinen keskustelu sisältää sanan “kiitos”. Puolalaiset taas, jotka tervehtivät keskimääräistä enemmän, kiittävät kaikista vähiten (2,5 %).

Ketkä pyytävät tekoälyä kohteliaasti

Kohteliaissa pyynnöissä johtavat saksalaiset ja englanninkieliset käyttäjät — saksan kohdalla huomautuksella, että “bitte” on monimerkityksinen sana ja mittari saattaa hieman yliarvioida sen osuutta. Italialaiset eivät juuri koskaan pyydä kohteliaasti (1,1 %): italiaksi tekoälylle käsketään.

Entä ketkä hyvästelevät? Lähes ei kukaan

Hyvästely löytyi vain 0,8 %:sta keskusteluista — kahdeksassa kahdestakymmenestä kielestä ei kertaakaan. Ihmiset tervehtivät tekoälyä, pyytävät kohteliaasti, kiittävät… ja sulkevat sitten vain ikkunan. Osa selityksestä löytyy itse käyttöliittymästä: chatilla ei ole mitään luontaista signaalia keskustelun päättymisestä — päättyminen on juuri ikkunan sulkeminen. Silti on huomionarvoista, että kaikista kohteliaisuusrituaaleista juuri se ainoa, jolla ei ole käytännön funktiota, ei ole siirtynyt osaksi viestintää tekoälyn kanssa.

Mitä pidempään puhumme, sitä kohteliaampia olemme

Kohteliaisuus ei ole vain kielen ominaisuus — se muuttuu myös sen mukaan, miten keskustelu etenee. Jaoimme keskustelut kertaluonteisiin komentoihin (yksi viesti) ja pidempiin keskusteluihin (kaksi viestiä tai enemmän): kertaluonteisista 17,4 % sisältää kohteliaisuusilmauksen, pidemmistä 24,9 %. Kaava pätee 16:ssa kielessä 20:stä.

Osa ilmiöstä on puhtaan mekaaninen — enemmän viestejä tarkoittaa enemmän tilaisuuksia kiittää. Mutta vaikka kohteliaisuus laskettaisiin suhteessa yksittäisiin viesteihin, se ei laske pidemmissä keskusteluissa — eikä kielten järjestys juuri muutu (ks. metodologia). Erityisen kiinnostava on poikkeus: englanti on ainoa suuri kieli, jossa kohteliaisuus ei muutu lainkaan keskustelun pituuden mukaan (23,3 % vs. 24,0 %). Tšekissä sen sijaan pidempi keskustelu nostaa kohteliaisuuden 20 prosentista 35 prosenttiin — ikään kuin ihminen rakentaisi suhteen tekoälyyn keskustelun kuluessa.

Sinuttelemmeko vai teitittelemmekö tekoälyä?

Tätä kysymystä englanti ei osaa edes esittää — “you” on vain yksi sana. Tšekki, saksa, ranska, espanja ja suurin osa Euroopan kielistä sen sijaan pakottavat jokaisen käyttäjän valitsemaan: sinä vai te?

Ensin tärkeä konteksti: suurin osa ihmisistä ei puhuttele tekoälyä lainkaan. Noin kolme neljäsosaa ei-englanninkielisistä keskusteluista koostuu paljaista komennoista ja hakusanoista (“pannukakkuresepti”, käännettäväksi liitetty teksti) — niissä ei ole sinä- tai teitittely-muotoa lainkaan. Tekoäly on useimmille ihmisille edelleen enemmän hakukone kuin keskustelukumppani. Seuraavat luvut koskevat siis vain keskusteluja, joissa käyttäjä todella puhuttelee tekoälyä — tarkat määrät ilmoitamme metodologiassa.

Eurooppa sinuttelee tekoälyä. Saksassa, slovakissa, puolassa ja ruotsissa emme löytäneet yhtään ainoaa teitittelytapausta. Tšekit teitittelevät 5 %:ssa tapauksista — eli vaikka he kiittävät eniten Euroopassa, tekoäly ei silti ansaitse heiltä “te”-muotoa.

Liettualaiset — ainoat, jotka teitittelevät tekoälyä

Poikkeus on niin selkeä, että teimme siitä erillisen auditoinnin: liettualaiset teitittelevät tekoälyä 43 %:ssa tapauksista — nelinkertaisesti toiseksi tulleeseen Kreikkaan verrattuna. Kaikkien liettualaisten keskustelujen manuaalinen tarkistus vahvisti, ettei kyse ole mittausvirheestä: liettualaiset käyttäjät käsittelevät tekoälyn kanssa tyypillisesti virallisia ja ammatillisia tekstejä ja pitävät samalla yllä muodollista rekisteriä — kohteliaat verbimuodot kuten “pataisykite” tai “parašykite” kohdistuvat suoraan avustajaan.

Bonus: ketkä suuttuvat tekoälylle ja ketkä vain testaavat sitä

Analyysissä mittasimme myös kolme muuta käyttäytymismuotoa:

Turhautuminen (“tuo on väärin”, “et ymmärrä minua”) esiintyy 3,1 %:ssa keskusteluista — ja eniten tekoälylle suuttuvat slaavilaiskielten puhujat.

Neljä ensimmäistä sijaa kuuluvat slaavilaisille ja balttilaisille kielille. Rauhallisimpia ovat kreikkalaiset (0,4 %) — jotka ovat samalla vähiten kohteliaita. He eivät yksinkertaisesti kommunikoi tekoälyn kanssa emotionaalisesti lainkaan, ei hyvässä eikä pahassa.

Testikysymykset (triviaalit kysymykset kuten “mikä on 2 + 2”, sen kokeilu, mitä tekoäly osaa) muodostavat 5,4 % keskusteluista.

Eniten testaa englanti (8,2 %) — globaalit ohikulkijat lähinnä hipovat tekoälyä. Tšekki (2,9 %) tai liettua (2,2 %) sen sijaan tekevät sen kanssa oikeasti töitä.

Tekoälyn kohteleminen kuin ihmistä — sen mielipiteiden, tunteiden tai identiteetin kysely (“mitä mieltä olet tästä?”, “oletko ihminen?”) — on tiukan kaksinkertaisen arvioinnin jälkeen harvinaista: vain 0,8 % keskusteluista. Kielten väliset erot ovat niin pieniä, että ne voivat olla pelkkää sattumaa, joten emme julkaise niistä vertailua. Auditointi paljasti kuitenkin ilmiön, johon emme olleet varautuneet: roolipeli-istunnot. Osa käyttäjistä antaa tekoälyn näytellä kuvitteellisia hahmoja ja puhuu sitten hahmolle, ei avustajalle — heille AI chat ei ole työkalu vaan näyttämö. Mittaamme, kuinka yleistä tämä on, seuraavassa tutkimuksessa.

Näin mittasimme tämän

• Otos: 10 000 anonymisoitua tallennetta GuideGlaren ilmaisesta Chat GPT -vaihtoehdosta (versio ilman rekisteröitymistä), 23.6.–24.7.2026, 22 kieliversiota; kuuden teknisen duplikaatin (sama keskustelu tallennettu kahdesti) poistamisen jälkeen käytämme 9 994 keskustelua. Vertailuihin otetaan mukaan kielet, joissa on vähintään 50 keskustelua (tanska ja suomi jäivät pois). Otoskoot vaihtelevat 53 keskustelusta (sloveeni) 2 775 keskusteluun (englanti); täydelliset kielikohtaiset määrät löydät ladattavasta datasta. Sinuttelu/teitittely-mittari perustuu 1 873 keskusteluun, joissa puhuttelumuoto on ratkaistavissa (näistä liettuaa 54); sen vertailuun otetaan mukaan kielet, joissa on vähintään 20 ratkaistua tapausta.
• Kohteliaisuusilmauksia mittaamme kullekin kielelle erikseen laadituilla sanastoilla — mukaan lukien puhekieliset muodot, internet-lyhenteet (thx, pls) ja diakriittisten merkkien kirjoitusvirheiden sieto.
• Sinuttelun/teitittelyn luokitteli kielimalli, ja kaikki löydetyt tapaukset tarkisti sen jälkeen vahvempi malli kielikohtaisin säännöin (verbien morfologia, tekoälylle osoitetun puhuttelun erottaminen liitettyjen tekstien sisäisestä puhuttelusta). Molemmat silmiinpistävät tulokset (liettualainen teitittely, ranskalainen poikkeama antropomorfisoinnissa) läpäisivät lisäksi kohdennetun manuaalisen auditoinnin — toinen vahvistui, toinen hylkäsimme artefaktina.
• Tilastot: kaikki prosenttiluvut ovat osuuksia kunkin kielen sisällä; keskeisille arvoille laskemme Wilsonin 95 %:n luottamusvälit (tekstissä ilmoitamme ne ±prosenttiyksikköinä), ja julkaisemme vertailuja vain silloin, kun erot ylittävät tilastollisen virhemarginaalin.
• Robustius: mittareiden kontrollilaskenta yksittäisten viestien tasolla (kokonaisten keskustelujen sijaan) muuttaa vertailujen järjestystä enintään 1–3 sijaa ja jättää kärjen ennalleen — pidemmät keskustelut eivät siis vääristä vertailuja mekaanisesti. Keskustelun pituuden mukaisessa vertailussa ilmoitamme vain kielet, joissa on vähintään 50 keskustelua molemmissa ryhmissä.
• Yksityisyys: käytimme yksinomaan koostettua dataa — ilman IP-osoitteita, ilman käyttäjien tunnistamista, ilman keskustelujen sisällön julkaisemista. Maksavien asiakkaiden data ei koskaan päädy tutkimuksiin.
• Rajoitukset: otos koostuu yhden ilmaistyökalun käyttäjistä — luvut kuvaavat käyttäytymistä meidän chatissamme, eivät kokonaisen maan väestöä. Kyse on yhden kuukauden otoksesta; tutkimuksen toistaminen näyttää trendin.
• Ladattava data ja lähdeviite: koko koostettu data (22 kieltä × kaikki mittarit × otoskoot × luottamusvälit) voit ladata CSV-muodossa. Voit vapaasti käyttää lukuja ja kaavioita artikkeleissa, blogeissa ja esityksissä — riittää, että mainitset “Lähde: GuideGlare” aktiivisella linkillä tälle sivulle; tarkemmin viittausohjeissa. Toimitamme mielellämme kaaviot painolaatuisina — kirjoita osoitteeseen info@explicaire.com.

Kokeile itse

Tämän tutkimuksen data on peräisin GuideGlaren AI chatista — se toimii kaikilla tämän tutkimuksen 22 kielellä, ja voit kokeilla sitä ilmaisena Chat GPT:nä ilman rekisteröitymistä. Sinuttelutko sitä vai teititteletkö, jätämme sinun päätettäväksesi. Tilastointia jatkamme kuitenkin — käy katsomassa täältä puolen vuoden päästä, onko Eurooppa alkanut olla kohteliaampi tekoälylle.